Aina ei voi onnistua! - eli kun maalaaminen menee vihkoon ja huomioita siitä, miksi se ei haittaa

Kun sain ensimmäisen miniatyyrini maalattua, olen - yllätys yllätys - jatkanut tätä urakkaa muiden figujen kanssa. Kohtasin tällä saralla myös ensimmäisen todellisen rimanalituksen maalaamisen suhteen. Tiedättekö niitä päiviä, kun mikään ei tunnu onnistuvan? Kaikki hieman kaihertaa eivätkä asiat luista kunnolla? Tällainen olotila itselleni iski muutama päivä takaperin ja tämän huomasi myös miniatyyreja maalatessa. Jälki oli sanalla sanottuna järkyttävää ja lopputulos kaikkea muuta kuin siisti: maaliläikkiä väärissä paikoissa, epätasaista maalipintaa ja kaikin puolin heikkoa suorittamista.. Todellinen katastrofi siis!

Tältä näyttää,
kun maalaushommat eivät lähde luonnistumaan!

En tiedä, mikä tuolloin tökki, mutta lopputulos oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Pyörittelin noita kahta miniatyyria käsissäni ja mietin mielessäni, saako näistä enää mitään kunnollista aikaiseksi. Vaan tästä päästäänkin yhteen figumaalauksen hienouksista, eli virheitä voi tulla, eikä se lopulta haittaa oikeastaan mitään! Ei muuta kuin pensseli käteen ja uudella tarmolla maalaamaan tuoretta maalikerrosta vanhan päälle.

Vaikka olin alkuun epäileväinen sen suhteen, että pystynkö näin räikeitä virheitä peittämään, niin tämä huoli osoittautui tarpeettomaksi. Kun vain sai nielaistua sen turhautumisen tunteen, että samoja kohtia joutuu maalaamaan uudestaan ja uudestaan, ei tämä ole oikeastaan kiinni muusta kuin omasta viitseliäisyydestä. Aikaa tässä toki menee enemmän kuin kertalaakista kunnolla tekemisessä, mutta toisaalta on hienoa, että suuremmatkin mokat on mahdollista korjata. Lopputuloksesta tulikin siisti, eikä figuja katsoessa oikeastaan uskokaan, että jossain vaiheessa hommat olivat aivan sekaisin.

Loppujen lopuksi miniatyyrit saatiin pelastettua,
vaikka usko meinasi välillä loppua!

Miksi tämän kokemuksen jakaminen tuntuu sitten niin tärkeältä? Suurin syy on siinä, että itselleni Warhammer-harrastuksen aloittaminen tuntui vaikealta juurikin maalaamiseen liittyvien mielikuvien ja ennakko-odotusten takia. Luulin tämän olevan armotonta ja että kaiken pitäisi onnistua kertalaakista. Onneksi tämä kokemus osoitti, ettei asia olekaan näin, vaan virheet on mahdollista korjata. Eli jos joku vasta-alkaja tai harrastuksen aloittamista pohtiva on paininut samojen epäluulojen kanssa ja tehnyt tästä jonkinlaisen kynnyskysymyksen, niin toivottavasti tämä kokemus tarjoaa positiivisemman vinkkelin tähän pohdiskeluun. Ainakin itse sain tästä episodista lopulta enemmän hyvää kuin huonoa, vaikka välillä usko meinasi loppua!